Suomen peruskoulujärjestelmä. Auttaako se mitenkään Suuressä työssä?
-
- Posts: 11
- Joined: Mon Mar 13, 2017 10:21 am
Re: Suomen peruskoulujärjestelmä. Auttaako se mitenkään Suuressä työssä?
Mielenkiintoinen teksti. Palaan siihen myöhemmin. Kehottaisin kuitenkin tulevaisuutta ajatellen linkittämään artikkeleihin. Foorumille niitä on turha liittää.
-
- Posts: 11
- Joined: Mon Dec 19, 2016 7:59 pm
Re: Suomen peruskoulujärjestelmä. Auttaako se mitenkään Suuressä työssä?
Internet elää niin vauhdilla, että artikkelit ja varsinkin uutiset saattaa poistua linjoilta hyvinkin nopeasti. Kannatan sekä linkittämistä että pasteamista. Pelkän linkin varaan rakennettua keskustelua voi olla paha seurata myöhemmin.Uruan wrote:Kehottaisin kuitenkin tulevaisuutta ajatellen linkittämään artikkeleihin. Foorumille niitä on turha liittää.
-
- Posts: 219
- Joined: Wed Oct 15, 2014 11:00 am
Re: Suomen peruskoulujärjestelmä. Auttaako se mitenkään Suuressä työssä?
Monesti on huomattava ero idealismin ja käytännön tason välillä, yleensä se välimatka jää täyttymättä koska idealisti harvoin tutkii käytännön tasoa, tai ylipäänsä edes tutkii asioita. Pelkästään ideoiden pyörittämistä päässään ei ehkä oikein voi vielä sanoa tutkimiseksi.
Kovennetaanko tavoitteita edelleen uusimman idealistisen idean perusteella, jolloin olemme entistä kauempana tavoitteesta, vai tyydytäänkö entiseen tavoitteeseen ja yritetään ensin saavuttaa se?
Kovennetaanko tavoitteita edelleen uusimman idealistisen idean perusteella, jolloin olemme entistä kauempana tavoitteesta, vai tyydytäänkö entiseen tavoitteeseen ja yritetään ensin saavuttaa se?
Last edited by Tähti on Sat May 06, 2017 8:07 am, edited 1 time in total.
- Shivaprasaada
- Posts: 127
- Joined: Fri Feb 24, 2017 8:40 pm
Re: Suomen peruskoulujärjestelmä. Auttaako se mitenkään Suuressä työssä?
Marko Koskinen ei ainoastaan ole pohtinut filosofisesti ja muutenkaan kotiopetusta. Hän on tutkinut asiaa perusteellisesti ja on jopa järjestänyt kotiopetusta.
Linkittämäni artikkeli on sivun vanhojen artikkeleiden kokoelmista, joista pelastin mielenkiintoisimmat ja hänen itsensä kirjoittamat.
Voitte tutustua hänen nykyiseen sivuunsa http://www.vapaus.net/
Linkittämäni artikkeli on sivun vanhojen artikkeleiden kokoelmista, joista pelastin mielenkiintoisimmat ja hänen itsensä kirjoittamat.
Voitte tutustua hänen nykyiseen sivuunsa http://www.vapaus.net/
Jos on itse paha, koko maailma on paha. Intialainen sananlasku, Urdu
Joka ei toisille pahaa toivo kuten ei itselleenkään, häntä ei paha kohtaa syyn puuttumisen vuoksi. Viṣṇupurāna, Intia
Joka ei toisille pahaa toivo kuten ei itselleenkään, häntä ei paha kohtaa syyn puuttumisen vuoksi. Viṣṇupurāna, Intia
-
- Posts: 219
- Joined: Wed Oct 15, 2014 11:00 am
Re: Suomen peruskoulujärjestelmä. Auttaako se mitenkään Suuressä työssä?
Jos yksi hyvä idealisti löytyy, niin onhan se hienoa, mutta ei vielä mitenkään muuta tuon aiemmin sanomani merkitystä. Löytyy 10000 muuta henkilöä, ilmeisesti ajattelet että esim Marko Koskinen voisi esim pakottaa heidät samaan idealismiin käden käänteessä, ja saada sen vielä toimimaan käytännössä.
Sinänsä saattaa olla mielenkiintoista keskustella asioista, mutta Suuri työ voi kyllä monesti kadota sivupoluille, varsinkin omalta kohdaltaan.
"On mielestäni paljon mielekkäämpää antaa pieni lisäpanostus itseltään sopeutumisen kuin turhan kapinoinnin puolesta."
http://www.azazel.fi/forum/viewtopic.php?f=11&t=301
Sinänsä saattaa olla mielenkiintoista keskustella asioista, mutta Suuri työ voi kyllä monesti kadota sivupoluille, varsinkin omalta kohdaltaan.
"On mielestäni paljon mielekkäämpää antaa pieni lisäpanostus itseltään sopeutumisen kuin turhan kapinoinnin puolesta."
http://www.azazel.fi/forum/viewtopic.php?f=11&t=301
- Shivaprasaada
- Posts: 127
- Joined: Fri Feb 24, 2017 8:40 pm
Re: Suomen peruskoulujärjestelmä. Auttaako se mitenkään Suuressä työssä?
On totta, että Marko Koskinen on eräällä tavalla idealisti, mutta hänellä on kuitenkin hyvin paljon paikkansapitäviä tai muuten valideja pointteja ja pohdintoja.
Olen samaa mieltä siitä muiden kanssa täällä, että kotiopetuksen järjestäminen enemmistölle olisi resursseja vaativaa ja työlästä. Se kävisi myös vanhempien kukkaron päälle, mutta miksei sijoittaa lapseensa, jos on varaa ja rahoilleen saa erittäin hyvälaatuista vastinetta.
Kotiopetus ei välttämättä ole enemmistölle paras mahdollinen vaihtoehto, vaikka siihen olisi mahdollisuus, mutta uskon, että se vähemmistö jolle kotiopetus on parempi vaihtoehto, ei ole todellakaan mikään pieni vähemmistö.
Tai mistä sen tietää miten asiat kehittyvät tulevaisuudessa. Voi olla, että kaikki tai lähes kaikki opinnot tapahtuvat netin ja multimedian avulla tulevaisuudessa.
200 vuotta sitten ihmisten olisi ollut lähes mahdotonta kuvitella millainen maailma on 2000-luvulla ja miten kehittynyttä teknologiaa meillä on hallussamme.
Vaikka meidän futuristiset tulevaisuudenkuvitelmamme saattavat toteutua paremmin ja meidän voi olla helpompi kuvitella millainen maailma ehkä on sadan tai kahdensadan vuoden päästä, mutta tämä johtuu siitä, että meillä on niin paljon resursseja ja keinoja joita esivanhemmillamme ei 200 vuotta sitten ollut.
Mutta osaammeko mekään ehkä välttämättä kuvitella realistisesti millainen maailma tulee olemaan kahden sadan vuoden päästä? Väliin voi tulla odottamattomia muuttujia jotka voivat pysäyttää kehityksen, edistää sitä jopa nopeammin tai saattaa olla, että palaamme yksinkertaisempaan elämään, jossa emme käytä teknologiaa niin paljon, vaikka sitä olisi meillä hallussa ja se olisi paljon kehittyneempää kuin nyt.
Olen samaa mieltä siitä muiden kanssa täällä, että kotiopetuksen järjestäminen enemmistölle olisi resursseja vaativaa ja työlästä. Se kävisi myös vanhempien kukkaron päälle, mutta miksei sijoittaa lapseensa, jos on varaa ja rahoilleen saa erittäin hyvälaatuista vastinetta.
Kotiopetus ei välttämättä ole enemmistölle paras mahdollinen vaihtoehto, vaikka siihen olisi mahdollisuus, mutta uskon, että se vähemmistö jolle kotiopetus on parempi vaihtoehto, ei ole todellakaan mikään pieni vähemmistö.
Tai mistä sen tietää miten asiat kehittyvät tulevaisuudessa. Voi olla, että kaikki tai lähes kaikki opinnot tapahtuvat netin ja multimedian avulla tulevaisuudessa.
200 vuotta sitten ihmisten olisi ollut lähes mahdotonta kuvitella millainen maailma on 2000-luvulla ja miten kehittynyttä teknologiaa meillä on hallussamme.
Vaikka meidän futuristiset tulevaisuudenkuvitelmamme saattavat toteutua paremmin ja meidän voi olla helpompi kuvitella millainen maailma ehkä on sadan tai kahdensadan vuoden päästä, mutta tämä johtuu siitä, että meillä on niin paljon resursseja ja keinoja joita esivanhemmillamme ei 200 vuotta sitten ollut.
Mutta osaammeko mekään ehkä välttämättä kuvitella realistisesti millainen maailma tulee olemaan kahden sadan vuoden päästä? Väliin voi tulla odottamattomia muuttujia jotka voivat pysäyttää kehityksen, edistää sitä jopa nopeammin tai saattaa olla, että palaamme yksinkertaisempaan elämään, jossa emme käytä teknologiaa niin paljon, vaikka sitä olisi meillä hallussa ja se olisi paljon kehittyneempää kuin nyt.
Jos on itse paha, koko maailma on paha. Intialainen sananlasku, Urdu
Joka ei toisille pahaa toivo kuten ei itselleenkään, häntä ei paha kohtaa syyn puuttumisen vuoksi. Viṣṇupurāna, Intia
Joka ei toisille pahaa toivo kuten ei itselleenkään, häntä ei paha kohtaa syyn puuttumisen vuoksi. Viṣṇupurāna, Intia
- Gethsemane
- Posts: 39
- Joined: Thu Jan 11, 2018 12:59 pm
Re: Suomen peruskoulujärjestelmä. Auttaako se mitenkään Suuressä työssä?
Suureen työhön minulla ei ole valitettavasti toistaiseksi pohtimisen mahdollisuutta, mutta peruskoulujärjestelmän osalta liityn mielenkiinnolla tähän keskusteluun. Koska kaikilla on oma kokemusta koulusta, niin tässä aiheessa se mielestäni antaa hyödyllistä autoetnografista tietoa. Esille nostamianne näkemyksiä kommentoin mielelläni, mikä siis ei tarkoita sitä että ne olisivät vääriä tai epätosia. Ketju on jo vanha, mutta kirjoitan kuitenkin.
Peruskoulu on muuttunut radikaalisti omasta kouluajastani. Opetukseen on tullut uusia metodeja, jotka antavat aiempaa parempia mahdollisuuksia mm. tiedon omaksumiseen. Kun opettaja-aines vaihtuu, tulevat nämä uudet menetelmät edelleen paremmin käytäntöön ja pedagogiset paradigmat järkevöityvät.
Koulu ei luokkatilanteessa sinänsä salli auktoriteetin käyttöä. Uusien periaatteiden mukaan se on erittäin huonoa opetusta (mm. ns. "pedagoginen rakkaus" on olennaista opetuksessa). Autoritäärinen opetus kukoisti 1800-luvulla, kun opettaminen oli pääosin kirkon vastuulla. Myöskään psyykkinen kuritus ei käsittääkseni liity nykyiseen kouluun tai ainakin toivon, että ei liity. Esimerkiksi oppilasta ei saa eristää muista laittamalla hänet käytävälle. Toisaalta hälytaso on koululuokissa aivan tajuton nykyisin. Voisi olla oppilaiden etu ihan pitkässäkin juoksussa, että he paneutuisivat tunnilla enemmän opetettavaan asiaan.
On totta, että koulu rakennuksena muistuttaa vankilaa (sivuhuomautus: vankilassa ei myöskään käytetä suoraa auktoriteettiä kuin harvoissa pakkotilanteissa). Koulurakennuksia ja vankiloita suunnitellaan samoilla periaatteilla, molemmissa esimerkiksi on pitkät suorat käytävät. En kuollakseni muista kirjan nimeä joka tätä aihetta käsittelee. Asiassa on puolensa ja puolensa. Koulun osalta kyse ei ole ehkä pelkästä "vartioinnista", koska pitkälle näkemisellä voi puuttua esimerkiksi kiusaamistilanteisiin jossa sitä opettajan auktoriteettiä voi sitten hyvässä valossa esiintyä.
Mitä tulee ehkä autoritääriseksi ajateltuun tasapäistämiseen, niin siinäkin on puolensa ja puolensa. Tällä samat tähtäimet jokaiselle yksilölle antava koulujärjestelmä antaa samalla tasa-arvoisuutta lähtökohdista riippumatta. Tietyin ajoin uusittava opetusjärjestelmä hioo tähtäimiä ja ottaa huomioon oppiladen erillaisuuden valmiuksiineen ja siten mm.tiedon vastaanottamista parantaen. Koulu pyrkii antamaan kaikille yleisen yleis-sivitykseksi määriteltävän "paketin" jotta jokainen voi löytää omat vahvuutensa joiden avulla on helpompi päättää suunta elämässä. Tässä kohtaa olen samaa mieltä, että oppivelvollisuuden olisi hyvä jatkua täysi-ikäisyyteen saakka jolloin valintojen muodostuminen olisi kenties selkeämpää.
Mikä sitten murrosiässä ehkä turhauttaa oppilaita oppimisen on sellainen fakta, että murrosiässä älykkyysosamäärä alenee hetkellisesti (lähde kadoksissa jälleen). Monet kouluun liittymättömät asiat tulevat murrosiässä nopeassa tahdissa eteen ja tämäkin osaltaan ehkä antaa kokemuksen siitä "pakkopullasta". Tässä kohtaa olen samaa mieltä, että oppivelvollisuuden olisi hyvä jatkua täysi-ikäisyyteen saakka jolloin valintojen muodostuminen olisi kenties selkeämpää.
Koulun tarkoitus ei ole ainoastaan valmentaa oppilaita oppiaineissa. Sen suuri merkitys on myös sosiaalisen kehittymisen tukemisessa ja monessa muussa vastaavassa asiassa, jotka velvoittavat opettajia opetus-suunitelman mukaisesti. Opetus-suunnitelman noudattamatta jättäminen on virkavirhe joten toivoakseni asiat huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Näitä asioita käsitellään myös oppiaineissa esim. elämänkatsomustiedossa ja toteutetaan vaikkapa koulun discoissa.
Uusi opetus-suunnitelma huomioi mainiosti asioiden kokonaisvaltaisuuden velvoittaessaan oppiaineiden linkittämisen toisiinsa. Matematiikka liittyy myös kuvataiteeseen, historia uskontoon, äidinkieli englannin kieleen ja kaikki myös toisiinsa. Opetus-suunnitelma ottaa syvän kannan myös mm. tasavertaisuuden edistämiseen.
Keskustelussa on mainittu leikki, se on erittäin tärkeä huomio. Lapsilla ulkoa käsin tekemistä määrittelemättömän ajan antaminen on hyvin tärkeää. Se kehittää älykkyyttä, koska usein tähän aikaan liittyy yllättäviä ongelmaratkaisua ja muuta luovuutta. Tapahtuu siis eräänlainen flow siis (mm. Mihalyi Csikszentmihályi) joka on vaikeaa, mutta ei mahdotonta saavuttaa koulumaailmassa. Leikki ei myöskään ole ainoastaan lasten puuhaa, vaan sitä tekevät kaikki iästä riippumatta. Tämä menköö vähän ohi aiheen, mutta leikissä kuin leikissä toteutuu tietty kavaa jolloin esim. sota sisältää tämän. Pahoittelut, jälleen kirjan nimi hukassa.
Kotiopetusta en yleisesti ottaen pidä hyvänä ideana. Valitettavasti näillä lapsilla on usein paljon(kin) heikommat tiedot, kuin peruskoulua käyvillä. Kotiopetusta tosin on toteutettu esimerkiksi osana pedagogisia kokeilija väitöskirjojen osalta (se lähde taas jossain) ja näissä tapauksissa voisin kuvitella taas asian olevan päinvastoin. Kotiopetus jättää myös toivomisen varaa sosiaalisten taitojen kehittymisessä jne. Toisille k.opetus voi sopia tilanteesta riippuen, mutta asiaa tulisi mielestäni harkita myös ulkopuolisten tahojen osalta jokaisen kohdalla, mutta Suomessa vallitsee vain oppivelvollisuus joka antaa myös mahdollisuuden kotiopetukseen. Kuka vain ei ole pätevä opettamaan ilman kokemusta sillä opetukseen liittyy selkeitä metodeja yms. joilla tietoa on helpompi omaksua.
En tunne Steiner-pedagogiikkaa. Olen käsityksessä, että siihen liittyy suurempi vapaus asioissa kuin peruskoulussa. Suhtaudun tähän hiukan varauksessa joskin kuten sanottua, en tunne asiaa. Pienemmille lapsille vapaus tehdä omat valinnat opetuksessa voi olla raskasta ja stressaavaa, näin on jopa monilla aikuisilla. Peruskoulun ei tosin senkään kuulu lyödä vain faktoja tiskiin, vaan opettaa myös tiedon itsenäisessä etsimisessä. Ehkä tätä vapautta ripotellaan S.koulussa vähän siellä ja täällä, silloin varmaan toimii hyvin. Olen kuullut aikuisilta Steiner-koulun käyneiltä kritiikkiä tiedon kehnommasta omaksumisesta ja esim. huonoista ylioppilaskokeiden tuloksista verrattuna perinteisen peruskoulun käyneisiin. Tapauksesta riippuu nämäkin, mutta koska lapsi on riittävän kehittynyt tekemään isoja ratkaisuja ehkä niiden nyansseja ymmärtämättä, niin vaikea sanoa.
Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni täällä. Otan mielelläni vastaan palautetta olenko ottanut liian jyrkän linjan. Tarkoitus ei ole vähätellä kenenkään kokemuksia ja sanottakoon näin lopuksi: vihaan koulua, olen aina vihannut.
Ps. korjasin, kirjoitusvirheitä joita varmaan edelleen...
Peruskoulu on muuttunut radikaalisti omasta kouluajastani. Opetukseen on tullut uusia metodeja, jotka antavat aiempaa parempia mahdollisuuksia mm. tiedon omaksumiseen. Kun opettaja-aines vaihtuu, tulevat nämä uudet menetelmät edelleen paremmin käytäntöön ja pedagogiset paradigmat järkevöityvät.
Koulu ei luokkatilanteessa sinänsä salli auktoriteetin käyttöä. Uusien periaatteiden mukaan se on erittäin huonoa opetusta (mm. ns. "pedagoginen rakkaus" on olennaista opetuksessa). Autoritäärinen opetus kukoisti 1800-luvulla, kun opettaminen oli pääosin kirkon vastuulla. Myöskään psyykkinen kuritus ei käsittääkseni liity nykyiseen kouluun tai ainakin toivon, että ei liity. Esimerkiksi oppilasta ei saa eristää muista laittamalla hänet käytävälle. Toisaalta hälytaso on koululuokissa aivan tajuton nykyisin. Voisi olla oppilaiden etu ihan pitkässäkin juoksussa, että he paneutuisivat tunnilla enemmän opetettavaan asiaan.
On totta, että koulu rakennuksena muistuttaa vankilaa (sivuhuomautus: vankilassa ei myöskään käytetä suoraa auktoriteettiä kuin harvoissa pakkotilanteissa). Koulurakennuksia ja vankiloita suunnitellaan samoilla periaatteilla, molemmissa esimerkiksi on pitkät suorat käytävät. En kuollakseni muista kirjan nimeä joka tätä aihetta käsittelee. Asiassa on puolensa ja puolensa. Koulun osalta kyse ei ole ehkä pelkästä "vartioinnista", koska pitkälle näkemisellä voi puuttua esimerkiksi kiusaamistilanteisiin jossa sitä opettajan auktoriteettiä voi sitten hyvässä valossa esiintyä.
Mitä tulee ehkä autoritääriseksi ajateltuun tasapäistämiseen, niin siinäkin on puolensa ja puolensa. Tällä samat tähtäimet jokaiselle yksilölle antava koulujärjestelmä antaa samalla tasa-arvoisuutta lähtökohdista riippumatta. Tietyin ajoin uusittava opetusjärjestelmä hioo tähtäimiä ja ottaa huomioon oppiladen erillaisuuden valmiuksiineen ja siten mm.tiedon vastaanottamista parantaen. Koulu pyrkii antamaan kaikille yleisen yleis-sivitykseksi määriteltävän "paketin" jotta jokainen voi löytää omat vahvuutensa joiden avulla on helpompi päättää suunta elämässä. Tässä kohtaa olen samaa mieltä, että oppivelvollisuuden olisi hyvä jatkua täysi-ikäisyyteen saakka jolloin valintojen muodostuminen olisi kenties selkeämpää.
Mikä sitten murrosiässä ehkä turhauttaa oppilaita oppimisen on sellainen fakta, että murrosiässä älykkyysosamäärä alenee hetkellisesti (lähde kadoksissa jälleen). Monet kouluun liittymättömät asiat tulevat murrosiässä nopeassa tahdissa eteen ja tämäkin osaltaan ehkä antaa kokemuksen siitä "pakkopullasta". Tässä kohtaa olen samaa mieltä, että oppivelvollisuuden olisi hyvä jatkua täysi-ikäisyyteen saakka jolloin valintojen muodostuminen olisi kenties selkeämpää.
Koulun tarkoitus ei ole ainoastaan valmentaa oppilaita oppiaineissa. Sen suuri merkitys on myös sosiaalisen kehittymisen tukemisessa ja monessa muussa vastaavassa asiassa, jotka velvoittavat opettajia opetus-suunitelman mukaisesti. Opetus-suunnitelman noudattamatta jättäminen on virkavirhe joten toivoakseni asiat huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Näitä asioita käsitellään myös oppiaineissa esim. elämänkatsomustiedossa ja toteutetaan vaikkapa koulun discoissa.
Uusi opetus-suunnitelma huomioi mainiosti asioiden kokonaisvaltaisuuden velvoittaessaan oppiaineiden linkittämisen toisiinsa. Matematiikka liittyy myös kuvataiteeseen, historia uskontoon, äidinkieli englannin kieleen ja kaikki myös toisiinsa. Opetus-suunnitelma ottaa syvän kannan myös mm. tasavertaisuuden edistämiseen.
Keskustelussa on mainittu leikki, se on erittäin tärkeä huomio. Lapsilla ulkoa käsin tekemistä määrittelemättömän ajan antaminen on hyvin tärkeää. Se kehittää älykkyyttä, koska usein tähän aikaan liittyy yllättäviä ongelmaratkaisua ja muuta luovuutta. Tapahtuu siis eräänlainen flow siis (mm. Mihalyi Csikszentmihályi) joka on vaikeaa, mutta ei mahdotonta saavuttaa koulumaailmassa. Leikki ei myöskään ole ainoastaan lasten puuhaa, vaan sitä tekevät kaikki iästä riippumatta. Tämä menköö vähän ohi aiheen, mutta leikissä kuin leikissä toteutuu tietty kavaa jolloin esim. sota sisältää tämän. Pahoittelut, jälleen kirjan nimi hukassa.
Kotiopetusta en yleisesti ottaen pidä hyvänä ideana. Valitettavasti näillä lapsilla on usein paljon(kin) heikommat tiedot, kuin peruskoulua käyvillä. Kotiopetusta tosin on toteutettu esimerkiksi osana pedagogisia kokeilija väitöskirjojen osalta (se lähde taas jossain) ja näissä tapauksissa voisin kuvitella taas asian olevan päinvastoin. Kotiopetus jättää myös toivomisen varaa sosiaalisten taitojen kehittymisessä jne. Toisille k.opetus voi sopia tilanteesta riippuen, mutta asiaa tulisi mielestäni harkita myös ulkopuolisten tahojen osalta jokaisen kohdalla, mutta Suomessa vallitsee vain oppivelvollisuus joka antaa myös mahdollisuuden kotiopetukseen. Kuka vain ei ole pätevä opettamaan ilman kokemusta sillä opetukseen liittyy selkeitä metodeja yms. joilla tietoa on helpompi omaksua.
En tunne Steiner-pedagogiikkaa. Olen käsityksessä, että siihen liittyy suurempi vapaus asioissa kuin peruskoulussa. Suhtaudun tähän hiukan varauksessa joskin kuten sanottua, en tunne asiaa. Pienemmille lapsille vapaus tehdä omat valinnat opetuksessa voi olla raskasta ja stressaavaa, näin on jopa monilla aikuisilla. Peruskoulun ei tosin senkään kuulu lyödä vain faktoja tiskiin, vaan opettaa myös tiedon itsenäisessä etsimisessä. Ehkä tätä vapautta ripotellaan S.koulussa vähän siellä ja täällä, silloin varmaan toimii hyvin. Olen kuullut aikuisilta Steiner-koulun käyneiltä kritiikkiä tiedon kehnommasta omaksumisesta ja esim. huonoista ylioppilaskokeiden tuloksista verrattuna perinteisen peruskoulun käyneisiin. Tapauksesta riippuu nämäkin, mutta koska lapsi on riittävän kehittynyt tekemään isoja ratkaisuja ehkä niiden nyansseja ymmärtämättä, niin vaikea sanoa.
Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni täällä. Otan mielelläni vastaan palautetta olenko ottanut liian jyrkän linjan. Tarkoitus ei ole vähätellä kenenkään kokemuksia ja sanottakoon näin lopuksi: vihaan koulua, olen aina vihannut.
Ps. korjasin, kirjoitusvirheitä joita varmaan edelleen...
-
- Posts: 1806
- Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm
Re: Suomen peruskoulujärjestelmä. Auttaako se mitenkään Suuressä työssä?
Minusta nykykoulu kuulostaa kertomasi perusteella hienolta paikalta. Pakon käytön rakenteellinen välttäminen, leikin lisääminen ja eri aineiden yhdistäminen kokonaisuuksiksi ovat oikeastaan kaikki sellaisia suuria linjoja, joita seuramme ideologiasta olisi voitu nostaa yleisiksi käytänteiksi.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen keskeiseksi teemaksi nostettua tunnetaitojen opettelua pidän niin ikään erinomaisena asiana.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen keskeiseksi teemaksi nostettua tunnetaitojen opettelua pidän niin ikään erinomaisena asiana.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
-
- Posts: 473
- Joined: Mon May 09, 2016 4:52 pm
Re: Suomen peruskoulujärjestelmä. Auttaako se mitenkään Suuressä työssä?
Tässä tekstissäsi kokonaisuutenaan oli paljon sellaista ajatusta ilmaistuna, jonka itse allekirjoitan myös. Mielestäni hyvää tekstiä kirjoitat.Gethsemane wrote:On totta, että koulu rakennuksena muistuttaa vankilaa (sivuhuomautus: vankilassa ei myöskään käytetä suoraa auktoriteettiä kuin harvoissa pakkotilanteissa). Koulurakennuksia ja vankiloita suunnitellaan samoilla periaatteilla, molemmissa esimerkiksi on pitkät suorat käytävät. En kuollakseni muista kirjan nimeä joka tätä aihetta käsittelee. Asiassa on puolensa ja puolensa. Koulun osalta kyse ei ole ehkä pelkästä "vartioinnista", koska pitkälle näkemisellä voi puuttua esimerkiksi kiusaamistilanteisiin jossa sitä opettajan auktoriteettiä voi sitten hyvässä valossa esiintyä.
Pääasia että ottaa osaa intentiolla ja yrittää.
Minullekaan ei tule nyt heti mieleen kirjoittajaa koulurakennuksien ja vankiloiden yhteisistä tekijöistä, mutta ehkä joku sosiologi siitä on kirjoittanut. Toisaalta pedagogisissa opinnoissa ja kurssikirjoissa viitataan usein tuohon vankilaan. Joissakin tapauksissa kirjoittajat ovat todenneet luokkahuoneen olevan tehokkaampi tarkkailussa kuin "panopticon".
- Heith
- Posts: 699
- Joined: Fri May 31, 2013 12:54 pm
Re: Suomen peruskoulujärjestelmä. Auttaako se mitenkään Suuressä työssä?
Mukava oli lukea tekstiäsi, Gethsemane. Tässä tuli monta hyvää pointtia esille.
Minullakaan ei ole sen suurempaa ymmärrystä Steiner-pedagokiikasta mutta minulla on mielikuva että Steiner-koulussa on oppilaalla mahdollisuus suurempaan luovuuden käyttöön, mikä voi sopia toisille ja toisille ei laisinkaan -juuri mainitsemasi valitseminen voi olla joillekin lapsille stressaavaa. Esimerkiksi kädentaitoja oppii tuolla ilmeisesti aika hyvin. Ehkäpä moni näistä asioista on sellaisia mitä ei nyky-yhteiskunnassa oikein arvosteta tai "tarvita"/"haluta". En tiedä miten paljon Steiner-koulun opetussuunnitelma elää maailman menossa mukana, päivitetäänkö sitä kuinka paljon, vai jatkuuko sama vuodesta toiseen.
Aika monet täällä varmaan jakavat mainitsemasi kouluinhon.Gethsemane wrote:En tunne Steiner-pedagogiikkaa. Olen käsityksessä, että siihen liittyy suurempi vapaus asioissa kuin peruskoulussa. Suhtaudun tähän hiukan varauksessa joskin kuten sanottua, en tunne asiaa. Pienemmille lapsille vapaus tehdä omat valinnat opetuksessa voi olla raskasta ja stressaavaa, näin on jopa monilla aikuisilla. Peruskoulun ei tosin senkään kuulu lyödä vain faktoja tiskiin, vaan opettaa myös tiedon itsenäisessä etsimisessä. Ehkä tätä vapautta ripotellaan S.koulussa vähän siellä ja täällä, silloin varmaan toimii hyvin. Olen kuullut aikuisilta Steiner-koulun käyneiltä kritiikkiä tiedon kehnommasta omaksumisesta ja esim. huonoista ylioppilaskokeiden tuloksista verrattuna perinteisen peruskoulun käyneisiin. Tapauksesta riippuu nämäkin, mutta koska lapsi on riittävän kehittynyt tekemään isoja ratkaisuja ehkä niiden nyansseja ymmärtämättä, niin vaikea sanoa.
Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni täällä. Otan mielelläni vastaan palautetta olenko ottanut liian jyrkän linjan. Tarkoitus ei ole vähätellä kenenkään kokemuksia ja sanottakoon näin lopuksi: vihaan koulua, olen aina vihannut.
Minullakaan ei ole sen suurempaa ymmärrystä Steiner-pedagokiikasta mutta minulla on mielikuva että Steiner-koulussa on oppilaalla mahdollisuus suurempaan luovuuden käyttöön, mikä voi sopia toisille ja toisille ei laisinkaan -juuri mainitsemasi valitseminen voi olla joillekin lapsille stressaavaa. Esimerkiksi kädentaitoja oppii tuolla ilmeisesti aika hyvin. Ehkäpä moni näistä asioista on sellaisia mitä ei nyky-yhteiskunnassa oikein arvosteta tai "tarvita"/"haluta". En tiedä miten paljon Steiner-koulun opetussuunnitelma elää maailman menossa mukana, päivitetäänkö sitä kuinka paljon, vai jatkuuko sama vuodesta toiseen.