Kysymys "mitä on" (to ti estin; quod est?) on merkityksellinen.1. Mitä merkitys on?
Kun kysymme esimerkiksi, "mitä on juokseminen", niin sillä tarkoitetaan
sanan 'juokseminen' merkitystä. Sanan merkityksen oppimiselle on useita erilaisia ehtoja.
Samaten se, joka kysyy "mitä on merkitys", kysyy sanan 'merkitys' tarkoitusta,
joka on siis tämän sanan merkitys. Kysymys "mitä on merkitys" vastaa oikeastaan itseensä. 'Merkitys' on yleiskäsite
yksittäisille merkityksille, tai sanoille. Merkitys on tosin yleisempi käsite, kuin 'sana',
sillä jokainen sana on merkki, mutta jokainen merkki ei ole sana.
Vielä yleisemmän vastauksen saa kysymällä, mitä "mitä on...?" kysymykset ovat,
mitä 'mitä' yleensä on, jne. joka palautuu lopulta ihmettelyyn, eikä
järkevään kysymykseen. Järkevä kysymys on ennakkoluuloa yhdistyneenä ihmettelyyn.
Oppimisesta (ethikos, moralis).2. Mistä se on syntynyt?
Se, miten oppiminen syntyy, on oppinut
kysymys ja kysyy sellaista, mikä sisältyy oppimiseen
itseensä. Voitaisiin tosiaan sanoa, kuten aikaisemmin on viitattu,
että oppiminen on ensin ja oppineet kysymykset seuraavat
siitä, niin että aikaisemman (archē, principium) kysyminen
on oppineisuuden ilmentymä. Kaikki ei kuitenkaan synny merkityksestä, tai oppimisesta
yhdessä ja samassa merkityksessä, koska 'merkitys' on pelkkä
yleiskäsite, vaikka se on myös jokin yksittäinen ilmentymänsä.
Merkityksen alakäsitteet eivät kehity merkityksestä
yleensä, kuten yksittäiset hevoset eivät kehity hevosen
yleiskäsitteestä.
Koska 'merkitys' on yleisempi käsite, kuin sen yksittäistapaukset,
ei voida sanoa, että kaikki on syntynyt merkityksestä.
Esimerkiksi sana 'merkitys' ei synny merkityksestä
sinänsä, vaan sanan ja yleisen merkityksen yhdistelmästä,
niin että sana 'merkitys' on yleisen merkityksen ilmaus, joka ei synny
pelkästään ilmaistusta yleisyydestä.