The Star of Azazel - Azazelin Tähti

On kiinnostavaa että vasemman käden tietä korostavalta seuralta ei ole vielä kysytty tätä kysymystä, vaikka sen luulisi herättävän seuran viitekehyksessä enemmän hämmennystä kuin minkään muun.

Hehe, hyvä pointti! Itse lähestyn asiaa Kristuksesta käsin, joten on luontevampaa kysyä miksi Saatana. Neutraalisti ja VKT:stä käsin kysymyksesi Obnoxion on kyllä ehdottomasti aiheellisempi. Odotan mielenkiinnolla vastauksia.

Koska vastaan nyt omaan viestiini, en pyri kokonaisvaltaiseen vastaukseen, vaan enneminkin nostamaan esiin erityisen huomion.

Minusta on outoa ettei vuorisaarnan opetusten perustavanlaatuista saatanallisuutta panna merkille. Sellaista opetusta joka sanoo pimeyttä valoksi, kuolemaa elämäksi ja ainetta hengeksi on helppo tulkita saatanalliseksi. Mutta miten tästä poikkeaa vuorisaarna, joka opettaa meitä löytämään voimaa heikkoudesta, viisauden tien henkisestä köyhyydestä tai vastaamaan iskuun iskemättömyydellä? Minä sanon että tämä on saatanallista opetusta keskeisimmillään. Ja kun olen lukenut evankeliumeita, esiinty Saatana siinä nähdäkseni ensisijaisesti opettajan, joka vain käyttää keinoinaan kiusausta; vanhempana veljenä, joka neuvoo nuorempaansa.

Samoin oudoksun sitä etteivät magian ja okkultismin oppilaat ole nähneet vuorisaarnan ohjeistuksen puhdasta tehokkuutta. Tämä näyttää tosin vaivaavan enemmänkin länsimaisia vkp-suuntauksia. Ymmärrän kyllä miksi kristillistä aineistoa tällä tavalla suuntautuneiden etsijöiden toimesta vierastetaan, ja niin on tavallaan hyväkin. Mutta aidosti asiaansa paneutuneiden okkultistien kohdalla on vaikeampi antaa anteeksi kollektiivisen trauman hellimistä, etenkin jos sen varjolla aletaan ottamaan erivapauksia. Mitä pitemmälle on päästy, sitä selvemmin kyse alkaa olemaan tulkinnan pinnallisuudesta, pyrinnön valikoivuudesta, antaumuksen puolueellisuudesta, kuvittelukyvyn rajoittuneisuudesta - lyhyesti sanottuna, sokeasta pisteestä. Ja että sokea piste on okkultismin tiellä varma etenemiseste, ei pitäisi olla epäselvä asia. Olisi noustava tunnerekatioiden yläpuolelle. Olisi saatava selvyys niistä sisäisistä seikoista, jotka antavat kirjaimelle elämän.

obnoxion wrote:Mutta aidosti asiaansa paneutuneiden okkultistien kohdalla on vaikeampi antaa anteeksi kollektiivisen trauman hellimistä, etenkin jos sen varjolla aletaan ottamaan erivapauksia. Mitä pitemmälle on päästy, sitä selvemmin kyse alkaa olemaan tulkinnan pinnallisuudesta, pyrinnön valikoivuudesta, antaumuksen puolueellisuudesta, kuvittelukyvyn rajoittuneisuudesta - lyhyesti sanottuna, sokeasta pisteestä.

Jollain tapaa kyse voi olla myös ihmismielen halusta rajata kulloistakin käsittelyaluettaan sen kokoisiin alueisiin, joita kykenee helpommin työstämään. Omasta elämästäni muistan hyvin esim. sellaisen pitkän vaiheen, että en ryhtynyt mitenkään paneutumaan Intian uskonnollisuuteen tai symbolismiin, vaikka siihen okkulttisessa kirjallisuudessa koko ajan erittäin rikkaana ja syvällisenä viitattiin: jätin tuon puolen mielestäni, sillä olin omalta kohdaltani keskittynyt muuhun. Kun aika sitten myöhemmin oli kypsä, se minkä olin - enemmän alitajuisesti kuin tarkoituksellisesti - työntänyt mielestäni tuonnemmaksi paljastuikin todella vaikuttavaksi kokemukseksi. Jos tuo vaikuttavuus olisi tuotu mieleeni liian aikaisin, olisin ehkä "tullut uskoon" (tässä tapauksessa hindulaisuuden) ja oma prosessini olisi jäänyt keskeneräiseksi.

obnoxion wrote:Samoin oudoksun sitä etteivät magian ja okkultismin oppilaat ole nähneet vuorisaarnan ohjeistuksen puhdasta tehokkuutta.

Niin. Se on toki inhimillistä, mutta puhuttaessa okkultismista ja yksilöllistä kokemistapaa korostavasta VKT:sta on "anteeksiantamatonta" jäädä kiinni sellaisiin psykologisiin repulsiomekanismeihin, joissa ei ole mitään todellista hyötyä. Yksipuolisuus on sielullisesti heikon tapa tuntea itsensä vahvaksi.

Omalta kohdaltani sanoisin alkuperäiseen kysymykseen, että pikemminkin minun pitäisi perustella syy jättää huomiotta Jeesuksen ohjeet kuin syy perustella niitä. Kirkot voidaan jättää omaan arvoonsa (eivätkä ne Jeesusta seuraakaan), mutta joka lukee avoimin mielin vuorisaarnaa voi tuskin olla huomaamatta, että tässä on todella korkeatasoinen henkinen malli esitettynä. Korkeintaan hän voi sanoa, ettei koe henkilökohtaisella tasolla sympatiaa tuohon malliin... ja silloin puolestaan palaamme siihen pragmaattiseen arvoon johon jo viittasit.

Kristus on kuitenkin universaali arkkityyppi eikä kirkkojen trademark.

Nefastos wrote:Omalta kohdaltani sanoisin alkuperäiseen kysymykseen, että pikemminkin minun pitäisi perustella syy jättää huomiotta Jeesuksen ohjeet kuin syy perustella niitä.

Nagahel wrote:Ei ole muuta kuin (kosminen) Kristus, vaikka sitten Hänen saatanallisessa muodossaan. Olisi äärimmäisen typerää ja lyhytnäköistä hylätä ja hyljeksiä "ainoaa tarvittavaa" ("the one thing needful") oman pikkumaisuutensa tai puolinaisuutensa vuoksi.

Joille asia on selvä, heille se on selvä. Mutta Kristuksen kunnioitus vasemman käden polulla on kuitenkin asia joka suurimmalle osalle on kaukana selvästä asiasta.

William Blaken Perkele sanoo:

"Survo hullua huhmareessa survinten seassa; ei erkane hänestä hänen hulluutensa. Jos Jeesus Kristus on ihmisistä suurin, sinun pitäisi rakastaa häntä palavimmin; kuule siis, kuinka hän on antanut siunauksensa kymmenen käskyn laille: eikö hän pitänyt pilkkanaan sapattia, ja siten sapatin Jumalaa? murhannut niitä jotka murhattiin hänen tähtensä? varjellut lailta avionrikkojaa naista? anastanut toisten työtä omaksi elatuksekseen? lausunut väärää todistusta, kun jätti puolustautumatta Pilatuksen edessä? ahnehtinut, kun rukoili opetuslapsiensa puolesta ja käski heitä pudistamaan tomun jaloistaan niitä vastaan, jotka kieltäytyvät majoittamasta heitä? Sanon sinulle: ei ole mitään hyvettä, ellei näitä kymmentä käskyä rikota: Jeesus oli hyvettä kokonaan ja toimi innoituksen, ei sääntöjen mukaan"

Näen tässä Kristuksen sabatealaisena messiaana, jonka syvin olemus on Lohikäärmeistä, ja joka on itse Käärme. Siis vasemman käden tielle sopiva esikuva & sankari.

Ei miksikään. Kristus (Nasarettilainen) oli hampaton ''anarkisti'' joka selvitti että lietsoi Jumalaa ihmisille jotak olivat heikkoja etteivät voineet sallia Saatanan kivistä tietä, mutta myös palkitsevaa rohkeutta, voimaa ja nautintoa kun kaikki pelot ja tuska on jo koettu näin määrittelen helvetin tässä tilanteessa tie on kivinen mutta lopussa tuska muuttuu absoluuttiseksi nautinnoksi ja se on se helvetti joka tule olemaan meille pentagarmmin seuraajille taivas. Ristin kantajalle taas se tuska ja ''helvetti'' sanan toisessa merkityksessä.

miksi seurata kaikvaltiasta kun voi seurata toista joka tulee sinua siunaamaan kun sinä sitä oikeasti tarvitset (kokemusta on)

Nyt tuntuu sille että blackflame ei ole aivan sisäistänyt sitä, kuka Jeesus oli. Anarkisti hän toki oli, radikaali, enemmässä tai vähemmässä määrin. Vastustaja (Saatana, sanan kirjaimellisessa merkityksessä) ja vastustamisen, kapinoinnin, kautta uudistaja. On outoa ettei tätä Kristuksen ja Saatanan samankaltaista toimintamallia huomata useammin.


Samaan liittyen, Kristuksen ja Luciferin yhteen nitova symboliikka on hyvä myös huomioida:

Sekä Kristuksesta että Luciferista puhutaan Raamatussa nimellä Aamutähti, Kointähti. Kyseessä on siis planeetta Venus, josta puhutaan myös nimellä Iltatähti, Fosforos ja latinaksi Lucifer.

Tämä yhteennevoutuneisuus jaksaa aina ihmetyttää itseäni uudelleen ja uudelleen...


EDIT: Nyt hieman sotkin asioita. Fosforos ja valontuojamme Lucifer olivat Aamutähden nimityksiä.

Ater Candeo Sol wrote:On outoa ettei tätä Kristuksen ja Saatanan samankaltaista toimintamallia huomata useammin.

Tätä olen myös minä ihmetellyt.

Mutta olisi vielä korostettava sitä seikkaa, että vaikka mahdollinen persoonallinen Jeesus varmasti asiaan liittyykin, olisi Kristus käsitettävä okkultismissa prinsiipiksi, ei henkilöksi. Jeesuksen kertomuksen vaiheet, hänen sanansa, ja jopa tavat joilla hänet ikoneissa kuvataan ovat toistuneet jo tuhansia vuosia oikeastaan kaikissa tunnetuissa kulttuureissa.

Ja mikäli vielä tahtoo arvostella tätä Christos-arkkityyppiä, tietäköön että samalla arvostelee myös jokaista "pakanallista" viisausperinnettä. Mihin perinteeseen ihminen voi tällöin enää liittyä, muuta kuin johonkin eksoteerisen dualismiin?

Ater Candeo Sol wrote: Kyseessä on siis planeetta Venus, josta puhutaan myös nimellä Iltatähti, Fosforos ja latinaksi Lucifer.

Ater Candeo Sol wrote:EDIT: Nyt hieman sotkin asioita. Fosforos ja valontuojamme Lucifer olivat Aamutähden nimityksiä.

Itse asiassa et sotkenut edes sen vertaa kuin ehkä luulit, mutta selvyyden vuoksi:

Venus on sekä Aamutähti (Fosforos), että Iltatähti (Hesperos). Sulkeissa olevata nimet tulevat kreikankielestä. Roomalaisten vastineet nimille olivat Lucifer ja Vesper.