Sädehtimättömyys
Posted: Thu Dec 15, 2022 11:12 pm
En nyt muista missä Nefastoksen tekstissä näin sanottiin (ehkä Argarizim?), mutta muistan lukeneeni jotakuinkin niin, että jos ei suostu auttamaan jotakuta, niin saa tämän karman kannettavakseen. Asia on askarruttanut minua kovin, koska ihan selkeästi maailmassa on ihmisiä, joita ei paljon paskaakaan heilauta, ovatko he jättäneet auttamatta jotakuta tai jopa suoranaisesti vahingoittaneet. Ja vaikka haluaisikin auttaa, ei ole mitenkään mahdollista ratkaista kaikkien kohtaamiensa ihmisten kaikkia ongelmia. Ja entä jos apuasi ei kaivata tai et kykene auttamaan? Saatko silloinkin toisen karman painolastin?
Henkilökohtaisesti olen kokenut, että ilmiö on todellinen, mutta nähdäkseni se ei liity mihinkään väistämättömään, luonnolliseen moraalilakiin, vaan kyse on puhtaasti nosebosta. Elävä mielikuva toisen kärsimyksestä + USKO siihen, että joudut itse kokemaan saman, jos et auta (tai vaikka auttaisit, mutta vastentahtoisesti) ja voilá, meillä on lisää kärsimystä.
Olen myös pohtinyt, miksi toisten karman painolasti ei koskettanut elämääni aiemmin yhtä voimakkaasti kuin nykyään. Olen tullut siihen tulokseen, että se ei johdu korkeammasta henkisen kehityksen tasosta, vaan siitä, että olen henkisillä harjoitteilla tehnyt itsestäni alttiimman suggestioille, sellaisille kuten ajatus "jos en auta henkilöä x ongelmassa n, joudun itse väistämättä kokemaan ongelman n". Useimmat ongelmat on helppo luoda itselleen, jos ne kokee ansaitsevansa.
Lisähuomiona omasta elämästäni voisin mainita, että jos uskoo, että halu auttaa muita aiheuttaa sen, että täytyy kokea samat ongelmat kuin he, niin todellakin sitten kokee. Niin tai näin, kaikki tiet vievät turhaan kärsimykseen. Ehkäpä juuri siksi, että se on jotain mihin todella syvästi uskon.
Henkilökohtaisesti olen kokenut, että ilmiö on todellinen, mutta nähdäkseni se ei liity mihinkään väistämättömään, luonnolliseen moraalilakiin, vaan kyse on puhtaasti nosebosta. Elävä mielikuva toisen kärsimyksestä + USKO siihen, että joudut itse kokemaan saman, jos et auta (tai vaikka auttaisit, mutta vastentahtoisesti) ja voilá, meillä on lisää kärsimystä.
Olen myös pohtinyt, miksi toisten karman painolasti ei koskettanut elämääni aiemmin yhtä voimakkaasti kuin nykyään. Olen tullut siihen tulokseen, että se ei johdu korkeammasta henkisen kehityksen tasosta, vaan siitä, että olen henkisillä harjoitteilla tehnyt itsestäni alttiimman suggestioille, sellaisille kuten ajatus "jos en auta henkilöä x ongelmassa n, joudun itse väistämättä kokemaan ongelman n". Useimmat ongelmat on helppo luoda itselleen, jos ne kokee ansaitsevansa.
Lisähuomiona omasta elämästäni voisin mainita, että jos uskoo, että halu auttaa muita aiheuttaa sen, että täytyy kokea samat ongelmat kuin he, niin todellakin sitten kokee. Niin tai näin, kaikki tiet vievät turhaan kärsimykseen. Ehkäpä juuri siksi, että se on jotain mihin todella syvästi uskon.