Ihmisten pahuus ja kyky tähän

Oman elämän ja nykymaailman yhteen sovittaminen.
Badb
Posts: 124
Joined: Sun Dec 14, 2014 4:56 pm

Ihmisten pahuus ja kyky tähän

Post by Badb »

Olen hiljattain tutustunut true crime -tarinoihin, ja näiden tarinoiden kautta olen käsitellyt sitä hirvittävää pahuutta, jota maailmassa tapahtuu koko ajan. (En siis halua nähdä mitään kuvia/videoita rikospaikoista, kuolleista ruumiista ja muista tällaisista vaan minulle riittävät pelkät sanalliset kuvailut.) Kyllä se, miten kauheita ja hirveitä asioita ihmiset kykenevät tekemään muille, hätkähdyttää aina. Sarjamurhaajat ja osa murhaajista ovat narsisteja ja psykopaatteja (synnynnäisesti eli aivoissa on jo alunperin ollut jotain vikaa ja/tai kasvatuksen/ympäristön seurauksena) ja hyvin usein tällaisilla ihmisillä on taustalla lapsuudessa tapahtunutta seksuaalista hyväksikäyttöä ja muuta pahoinpitelyä, mutta joillakin on ollut ihan normaali onnellinen lapsuus. Mietin, mitä ihmispsyykkeessä pitää tapahtua, kun ottaa huomioon, että nuorimmat murhaajat ovat olleet 7-vuotiaita? Ja miten näitä haavoja pitäisi yrittää korjata?
User avatar
Insanus
Posts: 835
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Ihmisten pahuus ja kyky tähän

Post by Insanus »

Ihmisen väkivaltaista käytöstä voi kai yrittää opetella ymmärtämään samoilla keinoilla kuin ihmisen muutakin käytöstä ja jäädä samalla tavoin hämilleen toimijuuden ja moraalisen vastuun kysymysten kanssa. Evoluutiobiologia varmaankin olisi ensimmäinen ala jolta lähtisin karkeita arvioita kyselemään vaikka vastaus olisi varmaankin jotain "geenit reagoivat ympäristöön, vapautta ei ole."
Tunnen ihmisiä joita syystä tai toisesta kiinnostaa valtavasti se "mitä sarjamurhaajan päässä liikkuu" muttei sitten kuitenkaan juurikaan vaikka se mitä sotilaan tai biologisten aseiden kehittäjän tai "perusjampan" jotka tuskin ovat yleensä psykopaatteja. Kenties kyse on jonkinlaisen "pahan ihmisen" ymmärtämiseen pyrkimisestä, narsismista ja psykopatiasta väkivaltaisuuden syinä, vaikka ne ehkä pitäisi ymmärtää sen seurauksina. Kykyä väkivaltaan sinänsä ei taas oikein voi pitää haavanakaan. Liekö muita keinoja kuin koettaa kasvattaa ihmisen tietoisuutta itsestään ja rakentaa ympäristöjä joissa on vähemmän stressiä ja pelkoa?
7-vuotiaan murhaajan auttamisen kanssa olisin kyllä avuton.
Jumalan synnit ovat kourallinen hiekkaa ihmisen valtameressä
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Ihmisten pahuus ja kyky tähän

Post by Nefastos »

Hyviä pointteja Insanuksella.

Tämä on tärkeä aihe pohdittavaksi, vaikka ja koska näihin kysymyksiin ei koskaan saa täydellistä vastausta. Mikä ainakin minulla on hyvin suuri osa koko satanismin perusideaa: maailmassa on särö, eikä sitä saa olankohautuksella tai jollakin defensiivisellä patenttiratkaisulla ohittaa.

Oma kokemukseni on, että joka ainoalla ihmisellä on psyyken ongelmia; että tervettä ihmistä ei maailmassa olekaan. Siten nykyajalle ominainen patologioiden nimilappujen taakse piilottaminen on kestämätön ratkaisu, joka ei poista pahan ongelmaa. Miksi joku hyväksikäytetty jatkaa hyväksikäyttöä ja joku ei? Ongelma voidaan trivialisoida fokusoimalla yhä enemmän aivotutkimukseen. ("Kognitiotiede" näyttää olevan eufemismi päinvastaiselle asialle kuin sen nimi antaisi olettaa, eli tietoisuuden sijaan materian oheismekanismeihin keskittymiselle.) Sellainen tutkimus ei kuitenkaan koskaan osu asian ytimeen. Kärsimys liittyy aina etiikkaan, ja etiikka vaatii muuta kuin utilitaristista lähestymistapaa. Ollaan mysteerin kivuliaalla ja henkilölähtöisellä alueella.

Kuten tälläkin foorumilla on vapaan tahdon ongelmien käsittelyssä muistaakseni useampaan otteeseen pohdiskeltu, vapaa tahto on käytännöllinen tosiasia silloinkin, kun se teoriassa voidaan sulkea pois erilaisilla determinismeillä. Äärimmäistä väkivaltaa ja kiduttamista voidaan kyllä oppia ymmärtämään aina paremmin, mutta sitä ei koskaan voida hyväksyä, eikä se mistään selityksistä muutu neutraaliksi asiaksi. Ihminen ei ole reaktioautomaatti. Kuitenkin jokaisen tulisi pohtia, ennen muiden tuomitsemista, kuinka äärimmäinen paine, ahdinko, heikot valmiudet, koettu sorto ja väkivalta jne. vaikuttaisivat omaan kykyyn tehdä tai olla tekemättä ääritekoja. Useimmat ihmisistä ovat "koettelemattomia", ja useimmat näistä koettelemattomista tulisivat lähes täydellisellä varmuudella lankeamaan koetustilanteissa. Siksi maailma on joskus armollinen antaessaan ihmisille aikaa kehkeyttää kykyjään kaikessa rauhassa ennen niiden kokeeseen panemista. (Pohdittavaksi: Jos reinkarnaatio on totta, kuten esoteria opettaa, luulemmeko todella että maailmassa joka palaa globaalisti, seuraava inkarnaatiomme osuu jälleen etuoikeutettuun tilaan jossa elämän suurin vaiva on perustarpeiltaan huolletun elämän ennui?)
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Ihmisten pahuus ja kyky tähän

Post by Smaragd »

Jos koitan pysyä yleisellä tasolla menemättä suurempaa psykologista asiantuntevuutta, jota en omaa, vaativiin yksityiskohtiin, niin tuossa traumankierteessä lienee pitkälti kyse separaatiosta, joka on tehty väkivalloin. Jos joku painiskelee väkivallankäytön miedompien muotojen hyväksymisen kanssa, niin kenties asiaa voi tulla tänne ääripäähän tarkkailemaan etäältä ja pyrkiä sitten näkemään nyansseja. Jo pelkkä järjenkäyttöhän on omalla tavallaan hetkelliseen separaatioon, asioiden erittelyyn, tähtäävä toimenpide eikä sitä ilman mitkään solve & coagula tyyppiset prosessit onnistu. Kuitenkin tuota järkeä voi opetella käyttämään integroituneemmin buddhin ja manaksen alaisuudessa, jolloin ymmärrys on kokonaisempaa ja separaatio vastauksensa kysymyksiin antavaa. Mikäli tuo separaatio tehdään väkivalloin, toiminta tulee ja jää separatiiviseksi, niin se tuhoaa yhteyksiä eikä kunkin hetken mysteeriä aukoviin kysymyksiin saa vastausta gnosiksen välittömänä loistona.

Joku kauhistuttaviin tekoihin obsessiivisesti suhtautuva saattaa nähdä jonkinlaista mystiikkaa niissä, mutta sen sijaan että hän saisi vastauksia, hänen silmiensä eteen laskeutuu enemmän ja enemmän tekojensa seurauksien esirippuja. Mysteerin tuntu ei tule siitä että maailman salaisuudet aukeavat selkeämpinä, vaan siitä kun maailma muuttuu epäselkeämmäksi, raskaiden ja pölyisten verhojen peittämäksi, yhteydet omien prinsiippien välillä alkavat sulkeutua toisiltaan. Niiden huoneet eriytyvät. Hänen obsessio ja paisunut yhteys uhreihinsa ja tekoihinsa on ainoastaan niiden aiheuttama karminen paino hänen harteillaan.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
Kenazis
Posts: 811
Joined: Sun Sep 12, 2010 7:57 pm
Location: Satakunta - Limbo

Re: Ihmisten pahuus ja kyky tähän

Post by Kenazis »

Olen huomannut sarjamurhaajissa todella usein yhdistävän tekijän olevan jollain tavalla viallinen äitisuhde (en tiedä onko naispuolisten sarjamurhaajien suhteen sama vai onko siellä isäsuhde problemaattinen). En ole tähän mitenkään erityisen syvällisesti paneutunut, mutta tämä tekijä on niin monta kertaa tullut esille, kun kerrottu sarjamurhaajien taustoista, että se on jäänyt mieleen.

Mielenkiintoinen asia on myös se miten useimmiten erotellaan "omasta syystä" tappava ja toisen käskystä tappava, edellinen on usein kammottu murhaaja ja jälkimmäistä juhlitaan sankarina (sotilas), näin siis yksinkertaistaen. (tuli mieleen myös (en muista kenen sanoma) "yhden ihmisen kuolema on tragedia, satojen kuolema tilasto"). Näkisin itse narsismin ja psykopatian väkivaltaisuuden syinä enemmän kuin seurauksina, vaikka väkivaltaisuus varmasti ruokkii myös edellä mainittuja "piirteitä".
"We live for the woods and the moon and the night"
gunslinger
Posts: 30
Joined: Sun Nov 28, 2021 10:02 pm

Re: Ihmisten pahuus ja kyky tähän

Post by gunslinger »

Kenazis wrote: Wed Jan 12, 2022 2:29 pm Olen huomannut sarjamurhaajissa todella usein yhdistävän tekijän olevan jollain tavalla viallinen äitisuhde (en tiedä onko naispuolisten sarjamurhaajien suhteen sama vai onko siellä isäsuhde problemaattinen). En ole tähän mitenkään erityisen syvällisesti paneutunut, mutta tämä tekijä on niin monta kertaa tullut esille, kun kerrottu sarjamurhaajien taustoista, että se on jäänyt mieleen.
Jonkin verran True Crime - podcasteja kuluttaneena olen kiinnittänyt samaan asiaan huomiota. Huono äitisuhde varsinkin miespuoleisilla murhaajilla on todella usein taustalla. Lähes yhtä usein kuin lapsuudessa koettu päähän kohdistunut isku. Nämä taitavat olla kaikkein yleisimmät yhteiset tekijät kaikilla sarjamurhaajilla. Tuo "viallinen" äitisuhde on kuitenkin asia mikä varmasti on ikävä, mutta miten se tekee ihmisistä murhaajia? Jos ihmisen tulee riittävän paha mieli alkaako hän murhata ihmisiä? Se miten yksilön mieli toimii siinä vaiheessa kun tietoisesti päätetään alkaa sammuttamaan toisten ihmisten elämiä on todella synkkä, mutta samalla myös mielenkiintoinen. Enkä tarkoita mielenkiintoisella sitä, että se olisi missään nimessä positiivinen tai hyvä asia. Ei, sitä se ei ole. Se on aivan hirveää ja ehdottomasti väärin. Tuo ajatusprosessi kuitenkin on sellainen joka kiinnostaa ja miten tuohon pisteeseen päästään siitä, että oli huono suhde äidin kanssa. Mitä ammattilaiset voivat oppia siitä ajatusprosessista ja miten siihen voitaisiin puuttua ajoissa? Ne kaiketi ovat niitä tärkeitä kysymyksiä.
Kenazis
Posts: 811
Joined: Sun Sep 12, 2010 7:57 pm
Location: Satakunta - Limbo

Re: Ihmisten pahuus ja kyky tähän

Post by Kenazis »

gunslinger wrote: Sun Jan 16, 2022 10:30 pm Tuo "viallinen" äitisuhde on kuitenkin asia mikä varmasti on ikävä, mutta miten se tekee ihmisistä murhaajia? Jos ihmisen tulee riittävän paha mieli alkaako hän murhata ihmisiä? Se miten yksilön mieli toimii siinä vaiheessa kun tietoisesti päätetään alkaa sammuttamaan toisten ihmisten elämiä on todella synkkä, mutta samalla myös mielenkiintoinen. Enkä tarkoita mielenkiintoisella sitä, että se olisi missään nimessä positiivinen tai hyvä asia. Ei, sitä se ei ole. Se on aivan hirveää ja ehdottomasti väärin. Tuo ajatusprosessi kuitenkin on sellainen joka kiinnostaa ja miten tuohon pisteeseen päästään siitä, että oli huono suhde äidin kanssa. Mitä ammattilaiset voivat oppia siitä ajatusprosessista ja miten siihen voitaisiin puuttua ajoissa? Ne kaiketi ovat niitä tärkeitä kysymyksiä.
Näen itse asian niin, että ihmisillä on erilaiset lähtökohdat monilla eri tavoilla ajateltuna. Tarkoitan siis nyt fysiologia/neurologisia/psyykkisiä, en kulttuurisia tai ympäristöllisiä tekijöitä. Kyky empatiaan on yksi, taipumus väkivaltaan toinen jne. Ja molempiin vaikuttaa paljon kasvatusympäristö ns. geenien lisäksi. Ehkä sarjamurhaajan syntymiseen tarvitaan ”viallinen äitisuhde” + heikohko kyky empatiaan + taipumus väkivaltaan. Nämä kaikki tietenkin ruokkivat toisiaan ja se, milloin raja ylittyy, on kai se mysteeri, jota tässä pohdimme?
"We live for the woods and the moon and the night"
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Ihmisten pahuus ja kyky tähän

Post by Smaragd »

gunslinger wrote: Sun Jan 16, 2022 10:30 pm Tuo ajatusprosessi kuitenkin on sellainen joka kiinnostaa ja miten tuohon pisteeseen päästään siitä, että oli huono suhde äidin kanssa.
Jos ajatellaan asiaa aluksi jonkinlaisen eläinsielun tai nisäkkään tasolta, niin eikös äidin hoiva ja turva ole sellainen ensimmäinen lämmin yhteys, jonka päälle ihminen rakentaa kykynsä kaikkiin muihin yhteyksiinsä elämässä? Mikäli ihmistaimi ei saa tätä lapsuusvuosinaan, niin lienee merkittävästi vaikeampaa esim. opetella empaattista suhtautumista muihin olentoihin. Melkein kuin perusohjelmoinnista uupuisi tuolloin merkittäviä osasia, joita on vaikeaa, tuskallista ja nöyryyttävää opetella myöhemmässä iässä. Se lienee kuitenkin mahdollista. Monenlaisista helvetinonkaloista sitä on tullut itsekin ryömittyä ulos.

Tämä+nuo yllä kirjoittamani ajatukset separaatiosta/irrallisuudesta yhteisestä todellisuudesta, ihmisistä yms.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
gunslinger
Posts: 30
Joined: Sun Nov 28, 2021 10:02 pm

Re: Ihmisten pahuus ja kyky tähän

Post by gunslinger »

Smaragd wrote: Mon Jan 17, 2022 11:41 am Jos ajatellaan asiaa aluksi jonkinlaisen eläinsielun tai nisäkkään tasolta, niin eikös äidin hoiva ja turva ole sellainen ensimmäinen lämmin yhteys, jonka päälle ihminen rakentaa kykynsä kaikkiin muihin yhteyksiinsä elämässä?
Hyvä pointti ja tätä samaa olen itse ajatellut tämän asian tiimoilta. En kuitenkaan itse koe, että yhden viallisen yksilön aiheuttamat haavat ovat vielä "letaaleja" kun äiti suhteesta puhutaan. Siinä tapauksessa toki vaikutus on paljon vahvempi jos äiti on perheen ainut vastuuhenkilö.Toki me kaikki koemme asiat eri tavalla, mutta kuten mainitsit tietyistä helvetinkoloista kammenneesi niin saman olen myös henkilökohtaisesti kokenut ja vierestä seurannut. Kenazis viestissään kiteytti minusta hyvin sen, että moni asia johtaa näiden yksilöiden vinoutumiseen eikä suoraa kaavaa kauniista (tai vähemmän kauniista) vastasyntyneestä, teinejä silpovaksi sarjamurhaajaksi ole.

Uskon kuitenkin siihen, että jokaisella yksilöllä on oma valinnan mahdollisuutensa. Vaikka ponnistaisi kuinka huonoista lähtökohdista ja vaikka olisi saanut kuinka huonot "elämän kortit" ei mikään pakota sinua hakemaan tyydytystä elämääsi toisten ihmisten kiduttamisella, raiskaamisella tai tappamisella. Sinulla on mahdollisuus aivan yhtälailla kääntää kelkka ja todeta ettet halua rakentaa pahan kierrettä. Alkaa tehdä töitä hyvän saavuttamiseksi. Miksi ihmiset sitten kuitenkin tekevät sen valinnan päinvastaiseen suuntaan? Tai kuten Kenazis esitti missä se raja menee? Mistä se raja tulee?
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Ihmisten pahuus ja kyky tähän

Post by Nefastos »

Kenazis wrote: Mon Jan 17, 2022 11:28 am”viallinen äitisuhde” + heikohko kyky empatiaan + taipumus väkivaltaan

Vaikeinta on tietysti, jos nämä kolme linkittyvät toisiinsa saumattomasti. Luin eilen Yrjö O. Alasen vanhaa väitöskirjaa The Mothers of Schizophrenic Patients, jossa tutkimusaineiston viallisen äitisuhteen äideissä hahmottuvat nimenomaan nämä kaksi: kyvyttömyys empatiaan ja taipumus väkivaltaan.

[M]any of the mothers who had previously had psychotic episodes revealed in the examination entirely similar disorder patterns of emotional life, characterized by schizoid trends, by poor ability to empathy and by aggression. (p.132)

In the discussions I had with the mothers of the schizophrenics I was over and over again confronted with their dominating, un-understanding attitude, devoid of respect for the independence of the child and an ability to feel themselves into the child's problems and look them from the child's own point of view. (p.186)

(Korostus alkutekstistä.) Tällä en ole panemassa yhtäläisyysmerkkejä skitsofreenikkojen ja murhaajien välille, vaan tarkoitan sanoa, että mielen vaikean rikkoutumisen takaa löytyy usein rikkova äiti. Tämä ei ole koko totuus, mutta se muodostaa ymmärrettävän osan ongelmaa: jos tuo kaikkein läheisin olento, joka omasta lihastaan on ihmisen valmistanut ja omassa astraalisessa atmosfäärissään tätä hoitanut on itse empaattisesti kyvytön ja väkivaltainen, niin kuinka valtava silloin onkaan suggestio siihen, että lapsi itse menee hajalle. Vaikutus ulottuu tällöin joka tasolle genetiikasta kasvatukseen ja piilotajuiseen mimesikseen eli siihen väistämättömään tiedostamattomaan jäljittelyyn, jota teemme mekin aikuisina ihmisinä; tästä voi kuvitella, kuinka paljon sitä tekee pieni lapsi, jolla faktisesti ei ole muuta toiminnan keinoa olemassa.

Sattumalta luin viime yönä myös loppuun Donna Leonen dekkarin Golden Egg, jossa paljastuu samantyyppinen lilithinen kuvio (spoiler alert): lapselleen kommunikointia opettamaton äiti on tehnyt tästä käytännön tasolla kuuromykän, koska kielellisen kommunikoinnin ymmärrys ei ole pystynyt lapsessa kehittymään; tämä sulkee koko ihmisen pois kaikesta yhteisöllisestä olemisesta. Tästä lapsesta ei tullut murhaajaa vaan murhattu, mutta nämä kaksi varmaan ovatkin ne kaksi vaihtoehtoa tilanteessa, jossa varhaislapsuuden lähimmän olennon taholta saa osakseen rakkauden sijaan kolhivaa itsekkyyttä. "The body's wrong / is like mother turning vampire."

Äitejä ja äitien syvempiä ja hennompia varjoja pohtiessa kannattaa tietysti aina lopuksi ottaa huomioon myös se, että me olemme myös kaikki toinen toistemme äitejä, ts. lähtökohtaisia auttajia, joilla on tämä vaara muuttua vampyyreiksi. Ihmiset jotka tietyssä tilanteessa näyttävät olevan avainasemassa, ovat tosiasiassa kuitenkin laajemman rakenteisuuden projisoitumia ja konkretisoitumia.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Locked