Ensi-Lugal wrote:Loistava lainaus.
Suurkiitokset!
Hyvä jos se antoi jotain!
Suomensin eilen myös toisen aiheeseen liittyvän tekstin, jotta se olisi minulla nopeasti valmiina mikäli keskustelu jatkuisi vilkkaana. Jostain syystä en nyt jaksa jäädä odottelemaan että tämä keskustelu vilkastuisi enempää, joten lähetän sen nyt.
Ensin pieni alustus:
Lainaus koskee
Ibn 'Arabin opetusta siitä miksi Absoluuttia on kokonaisvaltaisempaa pohtia naisen kuin miehen muodossa, ja miksi ainoastaan naisen muodossa on mahdollista kontemploida Absoluutin molempia aspekteja yhtäaikaisesti. Yleisesti tämä lienee kiinnostavaa ainakin siksi, että nykyinen kansanomainen käsitys islamista on, ettei se anna suurta arvoa naiselle. Itse taas pidän tätä erityisen kiinnostavana sen vuoksi, että olen omalta painotukseltani
shakta, eli kokemuksellisesti Absoluutti on aina ollut minulla nainen.
***
"Koskien sitä että nainen on sekä aktiivinen että vastaanottavainen, Ibn ’Arabi selittää tarkemmin mistä johtuu että Absoluuttia voidaan täydellisemmin kontemploida naisen kautta. Ensinnäkin, mies on olemassa kahden naisellisen prinsiipin välissä. Koraanissa lukee: ”
Ihmiset, pitäkää kunniassa Herraanne, joka on teidät luonut yhdestä hengestä ja hänestä luonut hänen puolisonsa ja näistä molemmista antanut lukuisain miesten ja naisten levitä maailmaan.” (4:1). Kommentaattorit sanovat tästä säkeestä: ”
Adamin vaimo oli naisellinen, mutta samoin oli naisellinen se alkusielu josta Adam syntyi” (T. Izutsu). Siispä Adam on olemassa kahden naisellisen periaatteen välissä, toisen ollessa sielu josta hän syntyi, ja toisen ollessa sielu joka hänestä syntyi.
Toiseksi, Absoluuttia kontemploidaan joko aktiivisena vaikuttajana (jota Runous kutsuu Rakastajaksi), tai vastaanottavaisena voimana (jota Runous kutsuu Rakastetuksi), tai molempina yhtäaikaisesti. Kun mies kontemploi Absoluuttia omassa miehisessä muodossaan, hän näkee että naisellinen sielu syntyi maskuliinisesta Hengestä; tätä on kontemploida Absoluuttia aktiivisena. Muussa tapauksessa hän voi kontemploida Absoluuttia Sen passiivisessa aspektissa, sillä hänen oma muotonsa luotuna olentona on Absoluuttiin nähden totaalisen passiivinen. Mutta jos mies kontemploi Absoluuttia joko naisen ulkoisen muodon kautta, tai meditaatiossa hänen sisäisen muotonsa kautta, silloin hän kontemploi Absoluutin molempia aspekteja yhtäaikaisesti. Ibn ’Arabi selittää tätä prosessia:
”
Kun Absoluutti ilmentyy naisen muodossa, se on aktiivinen toimija, koska tällöin sillä on totaalinen valta yli miehen naisellisen prinsiipin, so. hänen sielunsa. Tämä aiheuttaa että miehestä tulee alistuva ja omistautunut naisen muodossa manifestoituneelle Absoluutille. Absoluutti on tällöin myös passiivisesti vastaanottavainen, sillä sen ilmentyessä naisen muodossa, se on miehen hallinnassa ja tottelevainen hänen käskyilleen. Tästä syystä Absoluutin kontemploiminen naisen muodossa on tapa kontemploida Absoluutin molempia aspekteja yhtäaikaisesti., ja tällainen visio on täydellisempi kuin nähdä se missä tahansa muussa kaikista muodoista joina Se itseään ilmentää. Tästä syystä nainen on luova, ei luotu. Sillä molemmat laadut, aktiivinen sekä passiivinen, ovat osa Luojan ydinolemusta, aivan kuten molemmat laadut ilmenevät naisessa” (R. Nicholson: ”
The Mathnawi”)."
-Laleh Bakhtiar: ”
Sufi – Expressions of the Mystic Quest” s. 23-24 -