Omakohtaisesti todistetut ilmiöt

[Nefastos]

Kuten usein todettua, skeptinen suhtautumistapa sekä erikoisia ilmiöitä kohtaan että itse skeptisismiä kohtaan ovat molemmat suureksi hyödyksi etsijälle. Jos lasketaan tässä yhteydessä pois sellaiset ilmiöt joihin olet päätynyt uskomaan (tai olemaan uskomatta) filosofiselta pohjalta tai johtuen ehkäpä synnynnäisestä vakaumuksesta, millaisiin parapsykologisiin ilmiöihin olet omien havaintojesi pohjalta tullut uskomaan?

Ainakin sellaiset asiat kuin telepatia ja synkronisiteetti ovat asioita, jotka oletettavasti useimpien tutkijoiden elämässä voivat tulla omakohtaisesti todistetuiksi. Toisaalta sellaiset asiat kuin telekinesia tai tiedot jälkielämän tiloista voivat saada konkreettisia todisteita harvemmin.

Jos haluat, voit kertoa kokemuksesta joka saivat sinut vakuuttumaan; tai jos haluat, voit hyvin vain kertoa, millaiset ilmiöt - jos mitkään - katsot omakohtaisesti todistetuiksi.

[Lux]

Jos lasketaan tässä yhteydessä pois sellaiset ilmiöt joihin olet päätynyt uskomaan (tai olemaan uskomatta) filosofiselta pohjalta tai johtuen ehkäpä synnynnäisestä vakaumuksesta, millaisiin parapsykologisiin ilmiöihin olet omien havaintojesi pohjalta tullut uskomaan?

Puuttumatta tarkemmin siihen mitä nämä ovat konkreettisesti, niin olen päätynyt pitämään totena sellaisia omakohtaisiin kokemuksiin perustuvia ilmiöitä, joita ei voi sulkea pois tai kieltää harhoina. Omalla kohdalla nämä ovat sellaisia seikkoja, jotka ovat perustuneet ihan hankitun ja omaksutun tiedon pohjalta tehtyihin harjoituksiin, joten niissä ei ole ollut sinänsä mukana mitään odottamatonta sellaisenaan, jos kohta aika yllättäviä ovatkin olleet konkreettisuudessaan.

Kokisin asian siten, että monet "parapsykologiset" ilmiöt ovat todennettavissa omakohtaisesti riittävällä harjoituksella ja omistautumisella, jos tietää mitä tekee; asia mikä on sekä hyvä että huono, sillä saadessaan liikaa huomiota ne voivat viedä huonoimmillaan pahastikin harhaan ja harhauttaa mielen pois paljon tärkeämpien asioiden ääreltä. Uskomista mihin hyvänsä hieman tavallisesta ilmiöstä poikkeavaan asiaan pidän itse useimmiten aika negatiivisena osoittajana mielenkiinnon kohdistumisesta joko täysin vähäpätöisiin tai suoranaisesti haitallisiin asioihin. Esoterismi tai okkultismi ei vaadi eikä sen tulisikaan vaatia henkilöltä uskoa vaan ainoastaan mielen avoimuutta epätavallisiakin asioita kohtaan. "Älykäs ihminen pitää lähes kaikkea naurettavana - viisas ei juuri mitään." - Goethe

Ainakin sellaiset asiat kuin telepatia ja synkronisiteetti ovat asioita, jotka oletettavasti useimpien tutkijoiden elämässä voivat tulla omakohtaisesti todistetuiksi.

Telepatia ja synkronisiteetti vaikuttavat olevan lähinnä melko arkipäiväisiäkin asioita tietyn psyykkisen kehityspisteen jälkeen, mikä seuraa itsensä tarkkailua ja hieman normaalia intensiivisempää mielen keskittymistä jokapäiväisessä elämässä. Tähän jos yhdistää vielä muodolliset meditaatioharjoitukset sekä oman elämän ja tottumusten tarkkailun & läpikäymisen päivittäin, niin pitäisin hyvin epätavallisena mikäli telepatiaa ja synkronisiteettia (muiden pienempien asioiden ohella) ei alkaisi ilmenemään elämässä. En pidä näitä ilmiöitä itse edes mitenkään epänormaaleina, vaan ainoastaan sellaisina jotka ovat yksinkertaisesti olemassa useimpien vain huomaamatta tai tajuamatta niitä mm. mielen sekavuuden tai unisuuden, psyyken hajanaisuuden vuoksi.

Telepatian ja synkrojen voimakkuus vaikuttaisi olevan usein ainakin epäsuoraan liitoksissa myös mm. henkilöiden välisten sympatioiden kanssa, mikä ei ole kovin kummallista sekään. Asiaa voisi verrata kahteen samalla säveltasolla värähtelevään soittimenkieleen (samaa analogiaa voi soveltaa myös moneen muuhun "epänormaaliin" asiaan.)

[obnoxion]

Psyykkiset kyvyt saavutetaan tehokkaimmin omistautumalla Ykseyden idealle. Nämä ovat niitä William Blaken mainitsemia "mahdollisuuksia", joihin Suuret Päämäärät eivät milloinkaan vilkaise, vaan luovat niitä spontaanisti. Kun mahdollisuuksiin aletaan vilkuilemaan, ne karkaavat, ja houkuttelevat mukanaan pois Tieltä. Kun kyvyt ilmenevät ajallaan, samalla häviää tarve niiden käyttämiselle.

Mitä itseeni tulee, kaikki siddhit joista Joogit puhuvat ovat totta, eikä tästä ole pienintäkään epäilystä. Sanotaan nyt esimerkin vuoksi niin, että jos perusteltu ja totuudelle omistautunut filosofia kuvaille vaikkapa 27 siddhiä, ja seitsemästä niistä on saanut aukottomat ja systemaattisesti toistuvat todisteet, miksi epäillä loppuja kahtakymmentä?

Toisaalta pidän kaikkia (vaikkapa) kahtakymmentäseitsemää siddhiä epätodellisina. Ehkä asiaa valaisee esimerkki kahdesta oppineesta kabbalistista, jotka väittelivät uskontonsa filosofiasta. Heidän välilleen puhkesi kiista eräästä yksityiskohdasta. Toinen heistä sanoi, "Jos olen tässä asiassa oikeassa, kaatukoot seinät ympäriltämme". Ja katso, seinät todellakin alkoivat kaatumaan. Silloin toinen oppinut korotti äänensä, "Kun oppineet puhuvat filosofiasta, miksi seinät sekaantuvat asiaan?". Seinät pysähtyivät kesken kaatumistaan, ja jäivät kallistuneisiin asentoihinsa.

Tarina jatkuu niin, että seinät eivät palanneet paikoilleen, mutta eivät myöskään kaatuneet, sillä molempien oppineiden näkemykset olivat yhtä kunnioitettavat. Ja tarinan moraali on, että uskontoa voidaan tulkita niin, että päädytään kahteen eriävään näkemykseen, joista kummatkin ovat yhtä hyväksyttäviä. Mutta uskon että se voisi samalla opettaa meitä psyykkisten kykyjen & ilmiöiden luonteesta, sekä oikeasta suhtautumisesta kun me niitä kohtaamme.

[Lux]

Psyykkiset kyvyt saavutetaan tehokkaimmin omistautumalla Ykseyden idealle. Nämä ovat niitä William Blaken mainitsemia "mahdollisuuksia", joihin Suuret Päämäärät eivät milloinkaan vilkaise, vaan luovat niitä spontaanisti.

Tässä kiteytyy ehkä tärkein pointti koko aiheen kannalta; ja niille sieluille, jotka näkevät tässä mahdollisesti jälleen yhden moralistisen toteamuksen on sanottava, että lisäksi kyseinen seikkahan on vieläpä täysin "sielullis-teknillinen" tosiasia: Tietyt - tärkeimmät ja pitkällä aikavälillä kehittävimmät - sielunkyvyt vaativat sellaisten asioiden kuin ykseyden, rakkauden ja totuudellisuuden a) tunnistamista (lue = aistimista) omalla tasollaan objektiivisiksi tosiasioiksi ja b) oikean motivaation sanelemaa pyrkimystä niiden ilmentämiseen, jotta tietyt "energiaportaalit" tai "chakrojen terälehdet" tms. - millä nimellä näitä nyt kutsuukaan, jotta itse asia välittyy - voivat ylipäätään avautua. Ajatusten, tunteiden ja toiminnan keskittyminen milloin millekin tasolle ja etenkin näihin samaistuminen (jälleen kerran) luo itsessään pyörteitä, ja mikäli nämä ovat luonteeltaan joko äärimmäisen voimakkaita tai esim. alemman itsekkyyden / egoismin pahoin tahraamia, niin ne toimivat käytännöllisinä esteinä korkeampien sielunkykyjen kehittymiselle. Jos äsken vertasin telepatiaa kahteen samalla tasolla värähtelevään soittimenkieleen, niin tässä yhteydessä voisi ehkä puhua säveloktaaveista ja niiden luonteesta suhteessa alempiin ja korkeampiin sielunkykyihin; ja tästä taas voidaan tarvittaessa vetää suorat linjat esim. siihen, minkälaiset elämäntavat omataan ja mitä ravintoa syödään, jotta instrumentti olisi oikeassa vireessä jne. Kaikki liittyy kaikkeen.

Kun mahdollisuuksiin aletaan vilkuilemaan, ne karkaavat, ja houkuttelevat mukanaan pois Tieltä. Kun kyvyt ilmenevät ajallaan, samalla häviää tarve niiden käyttämiselle.

Jälleen yksi okkulttinen paradoksi, mikä pitää täysin paikkaansa. Jos etsii Tietä, se katoaa näkyvistä; mitä pidemmälle etenee, sitä vähemmän on kyse "omasta" toiminnasta, vaikka toiminta tuleekin olla itse hallittua; koska Tietäjä tyhjentää itsensä, hän on aina täynnä, jne. jne.

Ehkä asiaa valaisee esimerkki kahdesta oppineesta kabbalistista, jotka väittelivät uskontonsa filosofiasta..tarinan moraali on, että uskontoa voidaan tulkita niin, että päädytään kahteen eriävään näkemykseen, joista kummatkin ovat yhtä hyväksyttäviä.

Samalla se voi opettaa myös sitä yleisesti tunnustettua "esoteerista vitsiä", että missä vain kaksi juutalaista väittelee, on läsnä vähintään kolme eriävää mielipidettä!

Mutta uskon että se voisi samalla opettaa meitä psyykkisten kykyjen & ilmiöiden luonteesta, sekä oikeasta suhtautumisesta kun me niitä kohtaamme.

Pysykää loitolla siddhit, en kaipaa teitä häiritsemään pyhää samadhiani & tulkaa luokseni, oi pyhät kyvyt, olette uskollisia apulaisiani!

[obnoxion]

Tässä kiteytyy ehkä tärkein pointti koko aiheen kannalta; ja niille sieluille, jotka näkevät tässä mahdollisesti jälleen yhden moralistisen toteamuksen on sanottava, että lisäksi kyseinen seikkahan on vieläpä täysin "sielullis-teknillinen" tosiasia

Aivan! Yritin tosiaan pitää viestini lyhyenä, ja silloin kannattaa ensimmäisen jättää pois kaikenlainen moralisointi ja politikointi. Kyse on todellakin tehokkaimmasta tavasta.

Tietyt - tärkeimmät ja pitkällä aikavälillä kehittävimmät - sielunkyvyt vaativat sellaisten asioiden kuin ykseyden, rakkauden ja totuudellisuuden a) tunnistamista (lue = aistimista) omalla tasollaan objektiivisiksi tosiasioiksi

On helppo nähdä miten jo sellaiset yleisemmät ilmiöt, kuten mainitut telepatia & synkronismit, liittyvät mitä olennaismmin Ykseyden elävään oivaltamiseen.

[Lux]

Tokihan olen enteellisiä unia nähnyt ennenkin mutta en noin täsmällisiä. Ehkäpä noita tapahtuu hyvin paljon koko ajan ja näemme paljon vastaavia unia niitä kuitenkaan muistamatta - uskon että se joka aktiivisesti pitää unipäiväkirjaa, osaa jonkin verran tulkintaa ja symboliikka ja on muutenkin tietoinen, havannoiva yksilö, kokee synkronisiteettisia ilmiöitä tavallista enemmän ja useammin.

Tietoisuuden ja huomion kohdistaminen tekee luonnollisesti "maagisen linkin" voimakkaammaksi asiaan kuin asiaan. Itse unipäiväkirjaa aiemmin pitäneenä (sittemmin se muuttui ensin liian raskaaksi pitää ja tämän jälkeen suoranaisesti taannuttavaksi asiaksi) muistan nähneeni tärkeistä tapahtumista tai asioista "avain" -unia yleensä ottaen keskimäärin 6-8 viikon päähän ennakkoon. Olen kuullut tapauksista, jotka ovat samaa luokkaa vuosissa suurten muutosten suhteen.

Tällainen auttaa voi kovasti, jos joku esim. ei pidä itsestä ja aikoo tehdä jotain vahinkoa, kun tietää tapahtuman pääpiirteittäin n. pari kuukautta ennakolta. Muut hyödyt ovatkin sitten luokkaa "ai jaa joo".

Mielenkiintoista olisi tietysti miettiä, voiko tällaisella astraalimagialla olla determinoivaa / määräävää vaikutusta itse asiaan...

[Kenazis]

Jakamisen arvoinen kokemukseni synkronisiteetistä = Olin juuri alkanut tutustumaan Teosofiaan ja alkanut lukemaan ensimmäisiäni kirjoja, jotka sisälsivät kyseisen aihepiirin tekstejä (Blavatsky, Ervast). (Olisikohan ollut) noin viikon sisällä tästä aloituksesta löysin Kirpputorilta Pekka Ervastin - Teosofian sanoma nykyajalle kirjan 1.painoksen. Hieman oli kulunut ja kolhiintunut, mutta lukukelpoinen. Olen myöhemmin päätynyt siihen, että ei nuo Ervastin (tai muut Teosofiaa käsittelevät) kirjat hirveän yleisiä ole, kun en kertaakaan ole niihin törmännyt tuon jälkeen vaikka olen etsinyt.

Muutenkin tuo koko synkronisiteetti asia on tullut (hyvin) yleiseksi viimeisen 3 vuoden aikana, ja nyt se on enemmänkin "arkinen" ja mielenkiintoinen asia, kuin suuria ajatuksia herättävä ja erikoinen kokemus.

Vai onko joku muu termi kuin synkronisiteetti parempi kuvaamaan tuota?

[Krieger]

Olen myöhemmin päätynyt siihen, että ei nuo Ervastin (tai muut Teosofiaa käsittelevät) kirjat hirveän yleisiä ole, kun en kertaakaan ole niihin törmännyt tuon jälkeen vaikka olen etsinyt.

Vähän ohi aiheesta, mutta joitain Ervastin kirjoja saa uusintapainoksina esim. täältä:
http://www.kristosofia.fi/product_catalog.php?c=1

Käytettyinä noita tosiaan harvemmin löytää, mutta antikvariaateissa aina välillä näkyy.

[Lux]

Kun on sota taivaassa ja raskaat vaunut työnnettävänä niin silloin ei paljon ikeniä naurata. Ei meidän ole sota lihaa ja verta vaan Taivaan henkivoimia vastaan...pitäisi ehkä tajuta hypätä kärryjen kyytiin eikä aina vain työntää niitä?

EDIT: kuka onkaan se fariseus tai lainoppinut, joka on nämä raskaat taakat minulle alunperin sälyttänytkään?

[Nefastos]

"Ei Mitään Enää, Ei Ihmistä Minussa."

Heh. Kyllä ihmistä löytyy ja paljon eläintäkin. "Taivaassa" ovat asiat tietysti hieman toisin.

Muutenkin tuo koko synkronisiteetti asia on tullut (hyvin) yleiseksi viimeisen 3 vuoden aikana

Synkronisiteeteista puheen ollen, niiden ilmentyminen tuntuu antavan suoran verrannollisuuden läpikäydyn tilanteen energiatasoon. Tämä on mielenkiintoista panna merkille, kun ajattelemme pyhiä kirjoituksia: mikä osa on symbolia ja mikä konkreettista totuutta muuttuu hyvin, hyvin hämäräksi alueeksi edellisen valossa. Kun hyvin "korkeatasoinen" tilanne tai elämä kirjoitetaan muistiin, syntyy (löytyy) synkronistisesti väistämättä miljoona oikeaoppista allegoriaa. Auttaa myös ymmärtämään kristittyjen näkemystä siitä, kuinka "Pyhä Henki" on Raamatun todellinen kirjoittaja.