Ave wrote: ↑Thu Jan 14, 2021 2:35 pm Tämä epämääräinen(?) kysymys liittyy unen aikana tapahtuvaan ruumiista irtautumiseen.
Olin kerran palaamassa ruumiiseeni, mutta jostain syystä "väärin päin" eli astraaliruumiini/hahmoni pää oli laskeutumassa siihen kohtaan jossa ruumiini jalat olivat. Herätäkseni minun täyty ikäänkuin kääntää itseni, jotta laskeuduin ruumiiseen samassa asennossa, mitä ruumiini oli. Jälkikäteen järkeiltynä tämä tuntui jotenkin todella typerältä: miksi sillä olisi väliä, missä asennossa ruumiiseen palaa? Ajattelin, että nämä immateriaaliset olemusosat olisivat jotenkin niin älykkäitä, että ne osaisivat joka tapauksessa adaptoitua ja orientoitua ruumiiseen, asennoista ja tulokulmista riippumatta.
Ihan samalla tavalla ruumiiseen palaamisen kohdalla en ole kokenut väärin päin olemista, mutta vastaavaa on tapahtunut irtoamista yrittäessä valvetilasta ja joskus vain nukahtamista odottaessa. Mutta mieleeni ei oikeastaan tule muita kertoja kuin ne, kun olen pitkänäni eri asennossa kuin yleensä.
Jos nukun pari viikkoa esim. pää pohjoiseen ja käännyn yllättäen nukkumaan toisinpäin tai nukun jossain muualla, missä sänky on eri suuntaan, on tyypillistä, että ihan nukahtamisenkin hetkellä huomaan, etten enää oikein tiedä miten päin olen, mutta olo on että olen juuri tuolla tavalla väärin päin itsessäni. Välillä huomaan suuntani poukkoilevan totutun ja ”oikean” suuntani välillä. Olen joskus onnistunut käyttämään tätä tilaa myös irtoamiseen, koska siinä voit keskittyä pyörittämään itseäsi ”kehossa” ja irrottautua siitä.
Olen ilmiön takia miettinyt mahdollisuutta sille, että keho/astraaliruumis/tajunta/joku tottuu olemaan tietyllä tavalla tai asennossa kehossa suhteessa maan magneettikenttään, niin se ei pysty äkkiä muuttamaan ”totuttua” suuntaansa. Joissakin perinteissä (esim. taolaisuus) on ajatuksia siitä, että pään pitäisi olla aina tiettyihin ilmansuuntiin (yleensä pohjoinen tai itä), jotta uni olisi levollista ja vältettäisiin haitalliset elementaariset vaikutukset.
Siksi kysyisinkin, että olitko mahdollisesti vaihtanut nukkumisasentoa kun näin tapahtui?
Ave wrote: ↑Thu Jan 14, 2021 2:35 pm Vielä toinen kysymys liittyen silmät kiinni tapahtuvaan näkemiseen.
Onko teillä muilla ollut kokemusta siitä, että näette silmät kiinni, siis silmäluomien läpi. Itselleni tätä on tapahtunut juuri unen ja valveen rajamailla. Yleensä näen huoneen sellaisena jona se on, silmäni vain ovat kiinni, eli tunnen konkreettisesti silmäluomien olevan suljetut. Ehkä kyseessä on jokin aistiharha ja silmäni ovat oikeastikin auki...
Silmäluomien läpi näkeminen tuntuu tapahtuvan itselläni yleensä vain pimeässä, kun mieli rauhoittuu nukahtaessa tai meditoidessa. Olen nyt tehnyt iltaisin sellaista meditaatiota, jossa pyrin ikään kuin tuijottamaan pimeyteen silmät kiinni ja kokemaan pimeyden, tuomaan sen sisääni ja kokemaan itseni pimeytenä ja tyhjyytenä. Tätä tehdessä olen huomannut, että alan erottamaan puiden ääriviivat ja taivasta (teen siis tämän usein tuossa pimeässä lähimetsässä iltaisin).