Kirjoittaminen

[Soror O]

Tässä ketjussa on esitetty mielenkiintoisia huomioita kirjoittamisen luonteesta potentiaalisesti "maagikon toimintana" sekä annettu hyödyllisiä käytännön vinkkejä.

Tänään mietin, että kirjoittaja on suhteessa fiktiivisiin henkilöhahmoihinsa ikäänkuin luojajumalan roolissa. Tämä on tehtävä, johon liittyy vastuuta ja vastavuoroisuutta. Jos luojajumala suunnittelee kirjallisen kosmoksen ja sen lait riittävän taitavasti palkitsevat henkilöhahmot tämän hyvän työn heräämällä henkiin (kuinka suomenkieli onkaan eksakti tässä yhteydessä) ja alkamalla käyttämään omaa, vapaata tahtoaan. Jos taas luojajumala on impotentti, koko kosmos henkilöhahmoineen kuivahtaa ja näivettyy hengettömänä pois.

Olen siis kirjoittamisen kohdalla päätynyt miettimään, mitä on tämä taitavana luojajumalana oleminen. Kuinka osoittaa olevansa henkilöhahmojensa luottamuksen arvoinen...?

Oma kirjoittamisprosessini on jotenkin mysteeri minulle. Jatkoin tänään täysin yllättäen n. vuosi sitten aloittamaani scifi/fantasia-romaanin kirjoittamista. En siis ole koskaan lukenut scifiä tai fantasiaa, tai edes katsonut Bladerunneria (sic.)! Tämä on kai joku tapani hauskuttaa itseäni. Nyt taas hetken kuulen henkilöhahmojen dialogin päässäni, eikä se jätä rauhaan. Ja eräänä päivänä he ovat jälleen poissa.

Ajattelin aina, ettei minusta ole kirjoittamaan romaania, koska en pystyisi mihinkään niin pitkäjänteiseen tai luomaan mitään niin järjestelmällisesti. Nyt alan ajatella, ettei järjestelmällinen tarvitse olla kuin ehkä alussa kosmoksen lakia laatiessa. Juuri tuo järjestyksen ja kaaoksen tanssi tässä myös kiehtoo ja opettaa.

Etenkään fantasiassa ja scifissa kirjallisen kosmoksen lakeihin ei voi soveltaa nykyajan/kulttuurin taustaolettamuksia, vaan kosmos luodaan ikäänkuin puhtaalta pöydältä. On myös mietittävä mikä on tuon kosmoksen taustalla vaikuttava logos ja kuinka se paljastaa itseään yhtäältä henkilöhahmoille ja lukijalle.