Tietoisesti noin neljä kuukautta. Jos väittäisin jotain muuta niin valehtelisin itselleni. Toki voi sanoa että okkultismi on ollut lähellä ajatusmaailmaa pienestä pitäen muttei minua millään voinut okkultistiksi sanoa. Varmaan ensimmäiset okkultistisiksi tunnistettavat ajatukset heräsivät ala-asteikäisenä kun oma, tai ihmisten ylipäätään, olemassaolo tuntui taianomaiselta ja ihmeelliseltä. Miten ihmeessä minä voin olla tässä ja heilutella käsiäni, tai miten minä edes, olen... ?Nefastos wrote:Kuinka kauan olet tutkinut/harjoittanut okkultismia?
Kuinka okkultismi on muuttanut sinua?
Tajusin juuri että ehkä minun olisi pitänyt malttaa vielä tovi että lähden tähän vastailemaan, mutta vastataan silti. Ei okkultismin tietoinen tutkiminen ole minussa mitään suurta saati pysyvää muutosta saanut vielä aikaan. Ne pienet ilon ja onnistumisen hetket mitä olen viimeisien kuukausien aikana kokenut ovat saaneet aikaan vaan entistä suuremman pudotuksen. Melkoista tunteiden vuoristorataa tämä on ollut, mutta onneksi minä olin varautunut sen minkä nyt pystyy varautumaan. Ts. en olettanutkaan tämän olevan helppoa.
Noin minä olisin voinut itsekin kirjoittaa. Sen on huomannut että kun ulkoisesta maailmasta alkaa salakavalasti mutta tietoisesti hieman vieroittautumaan niin se ei todellakaan päästä sinua kahleistaan helpolla vaan iskee kaikella voimalla takaisin.Sothoth wrote:Ehkä keskeisin okkultismin aiheuttama tekijä omassa elämässä on ollut oivallus siitä, että on parempi muuttaa omaa itseään ulkomaailman lainalaisuuksien sijasta, sillä ulkoinen maailma rakentuu sisäisen todellisuuden kautta, eikä päinvastoin. Näin ollen pelkkä ulkoiseen maailmaan vaikuttaminen on hiekalle rakentamista jo ihan senkin takia, etteivät ulkoisessa maailmassa aikaansaadut vaikutukset ole ikuisia.
Neljän kuukauden aikana tulin jo kertaalleen siihen lopputulokseen että minulle ainoa tapa harjoittaa okkultismia vaatii nyt sen että myyn taloni, eroan vaimostani, luovun koiristani, luovun kaikesta maallisesta omaisuudestani ja harrasteistani ja muutan sähköttömään mökkiin kauas pohjoiseen jossa viljelen itse ruokani. Tai oikeastaan minun tulee kärsiä joten syön vain kuivia juuria. Tai oikeastaan parempi kun en syö enkä juo joten näännytän itseni nälkään ja eläimet hoitakoon loput. Tuon olen jo hylännyt, mutta vaihtoehtoja kartoittelen kyllä vielä.